Tässä selvityksessä tarkastellaan itäisen ja pohjoisen Suomen aluetaloudellista kehitystä verraten sitä muuhun Suomeen. Selvitys toimii tukena valtioneuvoston asettamien Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien valmisteluryhmien työlle. Pääasiallinen tavoite on tarkastella alueellista kehitystä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Tarkasteluissa huomioidaan kuitenkin myös Venäjän hyökkäystä edeltäneitä talouden shokkeja sekä pitkän aikavälin trendejä.
Itäisen ja pohjoisen Suomen ohjelma-alueiden taloudellisen toiminnan taso on ollut pitkään muuta maata heikompi. Ohjelma-alueilla on matalampi työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, matalammat keskimääräiset tulot, enemmän työkyvyttömyyttä ja vähemmän työpaikkoja asukasta kohti kuin muualla maassa. Ohjelma-alueiden ero muuhun maahan ei kuitenkaan ole suuri, kun vertailusta jätetään pois Uusimaa, joka on taloudelliselta toiminnaltaan Suomessa hyvin poikkeuksellinen alue. Vaikka ohjelma-alueet suoriutuvat monella taloudellisesti muuta maata heikommin, on niiden kehitys ollut joillain mittareilla samankaltaista tai jopa suotuisampaa kuin muualla Suomessa, eli ohjelma-alueet ovat joiltain osin kuroneet kiinni takamatkaansa.
Taloustilanne on heikentynyt kaikkialla Suomessa Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Lomautusten, konkurssien ja lopettaneiden yritysten määrä on kasvanut, työttömyys on lisääntynyt, työllisyysaste on supistunut, ja avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt. Itäisen ja pohjoisen Suomen ohjelma-alueiden kehitys ei näytä joitain rajattuja toimialoja ja maakuntia lukuun ottamatta poikenneen muiden alueiden kehityksestä Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Itäisellä ohjelma-alueella työntekijöiden lukumäärä on kehittynyt viime aikoina muuta maata heikommin kaikilla toimialoilla, jopa julkisella sektorilla. Koska kehitys koskee kaikkia toimialoja ja alkoi jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kyseessä on pitkän aikavälin väestöllisen ja rakenteellisen trendin jatkuminen. Muusta maasta ja pitkän ajan trendistä poikkeavaa heikkoa kehitystä havaitaan kuitenkin erityisesti Kaakkois-Suomen matkailualalla ja vähittäiskaupassa.
Itäisellä ohjelma-alueella väkiluku vähenee voimakkaasti, koska kuolevia on enemmän kuin syntyviä. Muuttoliikkeestä johtuva väestönmuutos on sen sijaan lähellä nollaa. Pohjoisella ohjelma-alueella muuhun maahan verrattuna korkea syntyvyys on kannatellut väestönkehitystä, mutta sielläkin luonnollinen väestönmuutos on kääntynyt negatiiviseksi. Suomessa väestön väheneminen koskee useimpia alueita, ja väkimäärä kasvaa lähinnä suurissa kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa. Luonnollinen väestönmuutos on painunut huomattavan negatiiviseksi koko maassa, ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Väkiluvun väheneminen supistaa sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa. Väestönkehityksen takia erilaiset taloudellisen toiminnan mittarit voivat antaa toisistaan poikkeavan kuvan. Esimerkiksi itäisessä Suomessa työllisyysaste on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut voimakkaasti, vaikka työllisten määrä on vähentynyt.
Tekijät:
Juho Alasalmi, VATT Datahuone
Max Toikka, VATT Datahuone
Annakaisa Ritala, VATT Datahuone
