Oppivelvollisuusikää korotettiin vuonna 2021. VATT Datahuoneen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä tuotetun tutkimuksen mukaan koulutusreformi vähensi koulupudokkaiden osuutta kolmanneksella ja kasvatti toiselta asteelta valmistuneiden määrää.
Oppivelvollisuusiän korottamisen myötä Suomessa vakituisesti asuvien alle 18-vuotiaiden tulee hakeutua opiskelemaan ja suorittaa opintojaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Oppivelvollisuus päättyy, kun henkilö täyttää 18 vuotta tai suorittaa toisen asteen tutkinnon.
Koulutuksen keskeyttäminen väheni
Analyysin perusteella alaikäisten koulupudokkaiden osuus laski 2,8 prosenttiyksiköllä 8,1 prosentista 5,3 prosenttiin. Se tarkoittaa noin kolmanneksen (34,5 %) osuutta. Pudokkaiden osuuden laskusta huolimatta reilu kymmenesosa keskeyttää edelleen opintonsa ennen 20 vuoden ikää.
Oppivelvollisuuden laajentaminen vähensi nuorten koulutuksen, työn ja asepalveluksen ulkopuolella viettämää aikaa, sillä vain harva koulupudokkaista työllistyy.
Kuvio: Koulutuksen vähintään neljäksi kuukaudeksi keskeyttäneiden osuudet peruskoulun valmistumisvuoden mukaan. Kukin viiva vastaa koulutuksen keskeyttäneiden osuutta kaikista kyseisenä vuonna peruskoulun päättäneistä. Oppivelvollisuusiän korotus koskee vuonna 2021 ja sen jälkeen valmistuneita. Lähde: Tilastokeskus, VATT Datahuone.
Valmistuneiden osuus kasvoi maltillisesti
Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Reformin jälkeen toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 1,5 prosenttiyksiköllä 77,9 prosentista 79,4 prosenttiin sen vuoden kevääseen mennessä, jolloin nuoret täyttävät 20. Lain pysyviä vaikutuksia työmarkkinoihin ja koulutusrakenteeseen pitkällä aikavälillä on liian aikaista arvioida luotettavasti.
Lisätietoja:
Juho Junttila, Väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto), juho.junttila@helsinki.fi
Helsingin yliopiston tiedote
