Opiskeluperusteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä lähti vuonna 2021 runsaaseen kasvuun. Kumpanakin vuonna 2023 ja 2024 niitä myönnettiin noin 12 000, kun 2010-luvun lopulla määrä oli noin 5 000 vuodessa. Suurin osa kasvusta on tullut korkeakoulututkintoa varten myönnetyistä oleskeluluvista, joiden tarkasteluun tässä raportissa keskitytään.
Vuonna 2024 korkeakoulututkintoa varten oleskeluluvan saaneista kaksi kolmasosaa oli Etelä-Aasian maiden kansalaisia. Tulijat ovat aiempaa vanhempia, ja yhä useammalla on perheenjäseniä mukanaan. Korkeakouluopintoja varten ensimmäisen oleskeluluvan saaneita oli vuonna 2023 noin 8 000, ja vuoden sisällä näiden lupien alkamisesta noin 4 500 heidän perheenjäsentään oli saanut perheperusteisen oleskeluluvan. Oleskeluluvan saavien perheenjäsenien määrä vielä kasvaa vuotta pitemmällä tarkasteluvälillä. Opiskeluperusteisten oleskelulupien vaikutus maahanmuuton kokonaismäärään siis kertautuu perheenjäsenten kautta.
Viime vuosina korkeakouluopintoja suorittamaan tulleet ovat hakeutuneet vähän aiempaa useammin ammattikorkeakouluopintoihin, mutta tulijat jakautuvat melko tasan niiden ja yliopisto-opintojen kesken. Suoritettavat yliopistotutkinnot ovat pääasiassa kaksivuotisia maisterintutkintoja. Lähes puolet tulijoista opiskelee tekniikan aloja tai ICT-alaa, eli paljon tavallisemmin kuin opiskelijat keskimäärin. Terveys- ja hyvinvointialojen suosio on kuitenkin kasvanut suhteessa paljon.
Oleskeluluvalla korkeakoulututkintoa opiskelevat suorittavat enemmän opintoja lukuvuotta kohti ja valmistuvat nopeammin kuin muut opiskelijat. Ero alkoi syntyä kuitenkin vasta lukuvuodesta 2018–2019 alkaen. Elokuussa 2017 tai myöhemmin opintonsa aloittaneet kolmansien maiden kansalaiset ovat joutuneet maksamaan lukuvuosimaksuja, vaikka moni heistä onkin saanut korkeakoulujen myöntämiä avustuksia maksujen kattamiseen.
Oleskeluluvalliset työskentelevät harvemmin ja saavat vähemmän palkkatuloja kuin muut opiskelijat. Suurin osa tulijoista myös edistää opintojaan. Opiskeluperusteiselta oleskeluluvalta työluvalle vaihtaminen ennen valmistumista on kuitenkin ollut kasvava ilmiö, mutta niin tekeminen ei välttämättä tarkoita opintojen lopettamista. Oleskeluluvan perustetta vaihtamalla on nimittäin voinut välttyä lukuvuosimaksuilta.
Suomalaisiin korkeakouluihin kolmansista maista hakeneiden määrä romahti vuonna 2025, mihin lienee vaikuttanut hakemusmaksun käyttöönotto. Korkeakoulupaikan vastaanottaneiden määrä säilyi kuitenkin suunnilleen vuoden 2024 tasolla. Opiskeluperusteinen maahanmuutto näyttää siis vuonna 2025 pysyvän korkealla tasolla. Muutoksia voi kuitenkin olla tiedossa: syksyllä 2026 tai myöhemmin opintonsa aloittavien kolmansien maiden kansalaisten lukuvuosimaksujen pitää olla täyskatteellisia, ja maksujen kiertämistä pyritään estämään.
Tekijät:
Max Toikka, VATT Datahuone
Juho Alasalmi, VATT Datahuone
Heikki Korpela, VATT Datahuone
Meeri Seppä, VATT Datahuone
