Skip to content
  • AJANKOHTAISTA
  • JULKAISUT
    • RAPORTIT
    • LISÄMATERIAALI
  • DATAHUONE
  • AJANKOHTAISTA
  • JULKAISUT
    • RAPORTIT
    • LISÄMATERIAALI
  • DATAHUONE

Opintotuen tulorajan korotus ei heijastunut opiskelutahtiin

kuvituskuva.
  • 02/10/2025
  • 09:42

Opintotuen tulorajoja korotettiin vuosina 2022 ja 2023. Tulorajojen korotusten pelättiin hidastavan opintojen etenemistä, kun opiskelijat voisivat tienata aiempaa enemmän menettämättä opintotukeaan. Tuoreen VATT Datahuoneen raportin mukaan opintojen eteneminen ei kuitenkaan muuttunut.

Vuoden 2023 korotusten jälkeen korkeakouluopiskelijoiden keskimääräisessä opintopistekertymässä tai arvosanoissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta.

Tulorajalla tarkoitetaan vuositulojen enimmäismäärää, jonka opiskelija voi ansaita menettämättä opintotukea. Opintotuen tavoitteena on turvata opiskelijoiden mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun, kun taas tulorajojen tarkoituksena on lisätä opintotuen tarveharkintaisuutta.

Tulot kasvoivat maltillisesti

Vuoden 2023 tulorajan nostot ovat yhteydessä opiskelijoiden vuositulojen kasvuun noin 180 eurolla. Keskimäärin työssäkäynti siis lisääntyi hyvin vähän.

Vuonna 2021 opiskelijoiden tulot jäivät keskimäärin 3 700 euroa alle tulorajan, kun taas vuonna 2023 korotuksen jälkeen keskimäärin jopa 9 200 euroa alle.

Ennen tulorajojen korotuksia neljännes tarkastelluista korkeakouluopiskelijoista joutui palauttamaan opintotukea tulorajan ylityksen takia. Vuoden 2023 korotuksen jälkeen näistä korkeakouluopiskelijoista enää 13 % joutui palauttamaan opintotukea.

Myös työmarkkinatilanne voi vaikuttaa opiskelijoiden työntekoon

Tulorajoja on nostettu, jotta opiskelijoiden työssäkäynti helpottuisi.

”Tulorajojen muutos on ollut voimassa vasta pari vuotta, joiden aikana työmarkkinatilanne on ollut haastava. Tulorajojen muutosten vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiin voivat kuitenkin riippua työmarkkinatilanteesta, sillä työssäkäynnin lisääminen vaatii myös työvoiman kysyntää”, toteaa erikoistutkija Juho Alasalmi VATT Datahuoneesta.

Palkkatuloja saavien opiskelijoiden osuudessa jonkin verran muutosta

Palkansaajien osuus korkeakouluopiskelijoista vaihtelee vuoden aikana erityisesti kesätöiden ansiosta. Vuoden 2021 jälkeen lukukausien aikana palkkatöitä tekevien opiskelijoiden määrä on kasvanut muutamia prosentteja.

Kaaviossa vuodet 2019-2024 kuukausittain. Syksyyn 2021 asti lukukauden aikana työskentelevien osuus on ollut noin 40 %. Sen jälkeen osuus on noussut hieman alle 50 prosenttiin.

Kuvio: Palkansaajien osuus korkeakouluopiskelijoista kuukausittain (2019–2024). Lähde: Tilastokeskus, VATT Datahuone.

Raportti perustuu laajoihin rekisteriaineistoihin tulorekisteristä, Tilastokeskuksen aineistoista sekä korkeakoulujen opintosuoritustiedoista vuosilta 2019–2024. Tarkastelun kohteena ovat tulorajojen korotusten vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden tuloihin, opintopistekertymiin ja arvosanoihin.

Lisätietoja:

Juho Alasalmi, Erikoistutkija (VATT Datahuone), juho.alasalmi@vatt.fi, p. 0295 519 420

Juha Tuomala, Erikoistutkija (VATT Datahuone), juha.tuomala@vatt.fi, p. 0295 519 452

Olavi Kylliäinen, Data-analyytikko (VATT Datahuone), olavi.kylliainen@vatt.fi, p. 0295 519 517

LUE KOKO RAPORTTI
Prevedellinen Venäjän hyökkäyssotaa paenneista yli 10 000 työssä Suomessa
seuraavaOppivelvollisuusiän korotuksen myötä valmistuneiden määrä on kasvanut ja koulupudokkaiden osuus laskenut kolmanneksellaNext

Jaa tämä tiedote