Skip to content
  • AJANKOHTAISTA
  • JULKAISUT
    • RAPORTIT
    • LISÄMATERIAALI
  • DATAHUONE
  • AJANKOHTAISTA
  • JULKAISUT
    • RAPORTIT
    • LISÄMATERIAALI
  • DATAHUONE

Suorien yritystukien kohdentuminen vientiyrityksille

Kuva Finnlines-rahtilaivasta
  • 21/11/2024
  • 01:00

Tässä raportissa tarkastellaan tukiohjelmatasolla sitä, miten Suomen valtion myöntämät suorat yritystuet kohdentuvat vientiyrityksille. Lisäksi raportissa kuvaillaan tuensaajien ominaisuuksia yleisesti. Tarkastelussa on 58 yritystukiohjelmaa, joista myönnettiin vuonna 2022 suoraa yritystukea lähes 20 000 saajalle yhteensä 1,37 miljardin euron arvosta.

Vain harva yritystukiohjelma kohdentuu suoraan vientiyrityksille, eikä useimpien ohjelmien tarkoitus olekaan viennin tai kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen. Vientiyritykset saivat kuitenkin noin 40 prosenttia tässä selvityksessä mukana olleista, vuonna 2022 myönnetyistä suorista yritystuista, koska muutaman niiden kannalta olennaisen tukiohjelman kautta jaettiin paljon rahaa. Suurimmalla osalla vientiyrityksiä saadun tuen määrä suhteessa liikevaihtoon ja viennin arvoon oli kuitenkin hyvin pieni, eli tuilla ei liene suurta vaikutusta niiden toimintaedellytyksiin.

Se, että yritystuki kohdentuu vientiyrityksille, ei välttämättä tarkoita sitä, että se edistäisi vientiä, koska tuki voi olla suunnattu muuhun tarkoitukseen, tai sen vaikutus yritysten liiketoimintaan voi olla pieni. Toisaalta vientiyrityksille kohdentumaton tuki voi edistää vientiä talouden rakenteiden kautta, tai jos se suuntautuu potentiaalisille vientiyrityksille.

Suoria yritystukia saaneiden yritysten työn tuottavuus oli heikompi kuin kaikilla saman toimialan yrityksillä. Jaetun tuen rahamäärä sen sijaan kohdentui merkittävissä määrin suhteellisen korkean tuottavuuden yrityksille.

Suoraa yritystukea saavia yrityksiä on paljon, ja yrityskohtaiset tukisummat ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä. Tukiohjelmia on runsaasti, ja useimmat ohjelmat ovat tuen kokonaismäärältään pieniä. Lisäksi tukea myöntäviä tahoja on useita. Sirpaleisen tukijärjestelmän hallinnolliset kustannukset suhteessa mahdollisiin yhteiskunnallisiin hyötyihin voivat olla suuret. Samalla monimutkaisen tukijärjestelmän arvioiminen kokonaisuutena on vaikeaa.

Tekijät:
Max Toikka, VATT Datahuone
Otto Toivanen, Aalto-yliopisto, Helsinki GSE
Nelli Valmari, Aalto-yliopisto, Helsinki GSE

LUE KOKO RAPORTTI
PrevedellinenVuoden 2017 asumistukiuudistuksen vaikutukset opiskelijoiden asumiseen ja opintoihin
SeuraavaItäisen ja pohjoisen Suomen aluetaloudellinen kehitysNext

Jaa tämä raportti